Laihdutusta kuukausi takana päin

Niin se aika vaan menee eteen päin laihduttaessakin, vaikka siltä ei aina tunnu! Nyt on reilu kuukausi sulateltu kiloja ja mitenkäs tämä kuukausi onkaan sitten mennyt, siitä saatte lukea seuraavaksi. Ripottelin myös pitkin postausta mun kännykkään ylöskirjoitettuja aitoja fiiliksiä tähän kilojen pudottelun liittyviin iloihin ja suruihin, saa nauraa mun turhautumisille! Tästä postauksesta tuli nyt vähän tälläinen, missä se punainen lanka saattaa hukkua aika helposti, mutta yrittäkää selviytyä. ;D

 Vuoden eka treeni, aamulla vielä into piukeena tulevasta pumpista! // Tunti ennen pumppia, ei huvittaisi sittenkään millään... // Pumpin jälkeiset fiilikset: never again... // Ja kaikki nämä vaivalla kulutetut kalorit on hyvä ottaa takaisin herkkupitsasta! Tai sitten ei...

Joulun jälkeen sain ihmeen nopeasti kaikki joulukilot (1,5kg) pois, vaikka pitkän ajan tuli kaksin käsin syötyä. Kahden pudotetun kilon jälkeen vaaka pysähtyi ainakin viikon ajaksi samoihin lukuihin, välillä pomppien korkeammalle ja välillä alemmas, mutta palaten aina siihen samaan raivostuttavaan lukuun. Olin tähän asti laihduttanut aika normaalia ruokaa syöden, ilman herkkuja tai muita roskaruokia ja ajattelinkin jo iloisena, että tällä kertaa mullakin laihduttaminen onnistuisi pelkästään sillä, että pitäisi huolta että kulutus on suurempi kuin syödyt kalorit. Mutta eeei.

  Ruokakuvia jotka ovatkin jo pyörineet aiemmin blogissa. Yritän ensi kerroilla säästää näitä laihdutukseen liittyviä kuvia vasta näihin kuukausi-postauksiin, ettei teidän tarvitsisi samoja kuvia montaa kertaa pällistellä!

"Niiiiin ärsyttävääää!!! Paino pysynyt jo kauan samassa lukemassa vaikka oon syönyt alle kulutuksen ja liikkunutkin aika reippaasti. Ei kai muu auta kuin palata taas siihen hemmetin superdieettiin, silläpä saan niitä kaivattuja tuloksia, joita tarvin ihan mielenterveyden säilyttämiseksi, on tämä niiiiin turhauttavaa! Mä nimittäin aion olla tänä vuonna kauniimpi ja kuumempi kuin koskaan ennen!!!"

Vaihdoin sitten taas superdieetin ruokavalioon, jonka kävin läpi viime keväänä. Ajattelin että kestän paremmin sen tuomia rajoituksia, kuin sitä turhautumista mitä saan siitä ettei vaa'an luku liiku.

Ja onneksi pystyin luottamaan tälläkin kertaa superdieetin tehoon! Paino rupesi heti laskemaan. Myönnän kuitenkin, että en ole sitä ihan täydellisesti noudattanut. Siitä huolimatta ensimmäisen kuukauden jälkeen paino näyttää 4 kiloa vähemmän, mikä olikin just eikä melkein mun tavoite tammikuulle!

  
"Eilen se tapahtui. Romahdus. Mä tiesin jo heti laihduttamisen alussa tarkan ajan, milloin tämä laihduttaminen alkaa ottaa koville. Muutama viikko menee hyvin ja onnellisesti, mutta sitten tulee itkupotkuraivarit jos en saa jotain hyvää hetinyt! Ja niin kävi tälläkin kertaa, enkä onnistunut pysymään vahvana. Suklaata ja herkkupatonkia, namii. Eikä edes maistunut kovin hyvältä."

Kävin myös puolessa välissä kuuta elämäni ensimmäistä kertaa kehonkoostumusmittauksessa. Tulokset eivät olleet mitään mukavaa katseltavaa, mutta en jäänyt niitä murehtimaan tai harmittelemaan. Päin vastoin, mulla tuli vaan sellainen tsemppifiilis, että tästä on hyvä ruveta parantamaan! Saa nähdä koska uskaltaudun uudelleen mittaukseen, kolmen kuukauden päästä ehkä?

Tämä kuva on niiin feikki, hymy pyllyssä muka lähdössä vähän salille.. Oikeesti mua ei ois taaskaan kiinnostanut pätkääkään. :'D // Mun suodatus ei oo kyllä yhtään toiminut kun oon valinnut näitä kuvia, yäk! :D Mutta joo taas pumpin jälkeisiä fiiliksiä, kaikkensa antaneena ja ripsarit poskissa ja kulmakarvoissa asti. Jos näyttää söpöltä treenin jälkeen, ei ole treenannut tarpeeksi kovaa vai mitenkä se meni? // Jee lenkille pitkästä aikaa alhaisissa pakkaslukemissa, kivaakivaakivaa!

Mites se tammikuu näin suurinpiirtein sitten mulla meni omasta mielestäni?
Pudotettujen kilojen määrään oon ainakin tooosi tyytyväinen!
Ja sitten yhden itsekehun perään pitkä lista parannettavia asioita ja asioita missä mokasin. :D Elikkä mun pitäisi kyllä vähän tunnollisemmin noudattaa tota ruokavaliota. Monesti korvasin jonkun aterian jollakin pienemmällä välipalalla, koska ruoka ei yksinkertaisesti maistunut. Vettä ei tullut juotua sitä 3 litraa päivässä mitä pitäisi. Peruin aivan liian monta jumppatuntia. Mun pelastus taisi olla se, että joudun arkisin joka päivä kävellä 45 minsaa koulumatkojen takia. Aamuaerobistakaan ei tullut harrastettua kuin pari hassua kertaa, mutta taidan jättää ne suosiolla keväämmälle ja jos silloin olisi vähän vähemmän näitä kasin aamuja. Mulle vaan on tosi tärkeää se uni, koska jos nukun liian vähän, saan paljon herkemmin inhottavia rytmihäiriöitä. :( Nojoojoo, eihän mun tarvisi herätä kuin joku puoli tuntia aiemmin mitä normisti, mut silti!! :D

Tästä sitten lähdetään kohti helmikuuta ja hyökätään seuraavien kilojen kimppuun! 5 kilon välietappikin on aivan nurkan takana, jiiihaaaaa!

Ps. Jos haluaa seurata tiiviimmin mua ja mun laihdutusurakkaa, kantsii ruveta seuraamaan mua instagramissa ja käyttäjänimi on melinaheikkila !!

Pps. Mulla on ylihuomenna tankkauspäivä ja mennään Amarilloon syömään, mä aion niiiiin nauttia!