Sivut

keskiviikko 29. elokuuta 2012

Ensimmäinen koulupäivä...


...oli ja meni. Mä en oikein osaa sanoa mun fiiliksistä, koulu vaikutti ihan ok:lta. Vähän jäi harmittamaan se, että en puhunut kuin yhdelle tai kahdelle tyypille pari sanaa, nimittäin mä oon kokoajan pelännyt just sitä etten saa kavereita, tai musta tulee vaan sellainen joka laahustaa muiden perässä. No ei siellä kyllä oikeen vielä ollutkaan tilaisuuksia tutustua muihin, koska melkein kokoajan vaan kuunneltiin kun joku puhui jotakin, mutta silti tuntui että kaikille muille oli muodostunut jo omat porukat. ÄÄää mä haluan takaisin tuttuun ja turvalliseen Härmän lukioon! :D Noei, pitää vaan sinnikkäästi yrittää tunkea muiden porukkaan mukaan, kyllähän mä ala-asteen ykkösluokallakin tungin vaan Aliisan ja Oonan hevosleikkihin mukaan ja me ollaan vieläkin hyvät ystävät. ;)
Eiköhän tämä tästä...

9 kommenttia:

  1. saat varmasti kavereita, älä huoli :)
    millaselta opiskelu vaikutti? siis vaikuttiko et tulee olemaan rankkaa vai aika rentoo?

    oot ihana <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan. :)
      Vähän hirvittää noi kahdeksasta viiteen päivät, mutta onneksi on niitä vähän rennompiakin päiviä pari päivää viikossa jos vaan ei ota kaikkia valinnaisia.
      Kiiiiiitos! <3

      Poista
  2. Muaki pelottaa etten löydä kavereita nyyh XD Kaks tunnen jo valmiiks, mutta kuitenkin joudutaan eri luokille ja hmh! Mutta eiköhän se siitä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja mäki haluan takas Kauhavan ihanaan lukioon :(

      Poista
    2. Jos olisin yhtään optimistisempi tän asian suhteen sanoisin: "kyllä sä löydät kavereita" mutta... nojoo kyllä varmasti me molemmat löydetään joitakin kamuja! :D kai...
      Miks lukiosta pitää potkia ihmiset pois, mä olisin voinut niin hyvin jäädä sinne vielä. :(

      Poista
  3. Usko pois vaan, että uudet päivät tuovat uusia tuttavuuksiakin. Alussa sitä kaikilla on pieni jännitys ja sama yksinjäämisen pelko. Osaanko, opinko, löydänkö, saanko seuraa,...? samat asiat pyörivät varmasti lähes jokaisen päässä.
    Tänään kenties jo helpompaa, huomenna vielä helpompaa ja ensi viikolla suorastaan tuttua. :)
    Joskus se vanha ja turvallinen on hyvä ratkaisu, mutta toisinaan uusi tuntemattomuus tuo tullessaan ihania asioita. Täytyy vaan uskaltaa, olla rohkea ja luottaa! Älä vaadi liikaa itseltäsi. Ei kerralla kaikkea. Pienet askeleet oikeaan suuntaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kannustavista sanoista, vähän jo helpotti oloa! :)

      Poista
  4. Aww ponileikit :) <3 -A

    VastaaPoista